Kotisivu > Opiskelijoiden suojaaminen väkivalllalta, kiusaamisesta ja häirinnältä

Opiskelijoiden suojaaminen väkivalllalta, kiusaamisesta ja häirinnältä

1. Johdanto

Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä toimenpiteet kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi sekä toimenpiteet niihin puuttumiseksi. (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 680/1998, 28 § sekä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 13§). Toimintaohjeen tavoitteena on turvata työrauha, sisäinen järjestys, oppimisen esteetön sujuminen sekä oppilaitosyhteisön turvallisuus ja hyvinvointi. Tavoitteena on myös varmistaa opiston toimintaperiaatteiden yhdenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus kurinpitokeinojen käyttämisessä sekä sitouttaa eri osapuolet sovittuihin toimintatapoihin.

Kurinpitokeinoja käytettäessä on noudatettava hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Tarkoitussidonnaisuuden periaate edellyttää puolestaan, ettei kurinpitokeinoja saa käyttää esimerkiksi loukkaamistarkoituksessa.

Tässä toimintaohjeessa on kirjattu Keski-Pohjanmaan ammattiopiston käytännöt.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen, terveelliseen ja hyvinvointia tukevaan oppimisympäristöön. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto on laatinut opetussuunnitelman yhteydessä tämän toimintaohjeen opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, syrjinnältä, häirinnältä ja välivallalta sekä toimeenpanee suunnitelman ja valvoo sen noudattamista ja toteutumista.

2. Käsitteet

2.1. Kiusaaminen

Kiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama opiskelija joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Suora kiusaaminen on toistuvaa nimittelyä, haukkumista, pilkkaamista, lyömistä, tönimistä, potkimista, tai muuta väkivaltaista käytöstä ja henkilökohtaisiin tavaroihin kajoamista. Epäsuora kiusaaminen on sitä, että joku jätetään toistuvasti ryhmän ulkopuolelle, puhutaan pahaa ilman asianomaisen tietämistä ja yritetään saada muu ryhmä asianomaista vastaan. Kiusaamiseen liittyy usein voimasuhteiden epätasapaino: kiusattu opiskelija voi olla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kiusaamiseksi katsotaan myös sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaami-nen.

2.2 Syrjintä

Syrjintä tarkoittaa ihmisten eriarvoista kohtelua tai erilaiseen asemaan asettamista ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjintää on myös uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen sekä käsky tai ohje syrjimiseen kannustaminen.

Syrjintää tapahtuu muun muassa iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, kielen ja sukupuolen perusteella. Jos syrjintää tapahtuu useammalla kuin yhdellä perusteella, on kyse moniperustaisesta syrjinnästä.

2.3. Häirintä

Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista henkilöä alistavaa toimintaa ja käyttäytymistä, joka kohdistuu toisen persoonaan tai yksityiselämään kuten ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin, sukupuoleen, ulkomuotoon, harrastuksiin ja perhesuhteisiin. Häirintää on esimerkiksi toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit sekä väheksyvät ja pilkkaavat puheet. Häirintä on epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa henkilön turvallisuudelle, terveydelle tai hyvinvoinnille.

Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen esimerkiksi alentava puhe.

Seksuaalinen häirintä on vihjailua, epäasiallista puhetta, ei toivottua seksuaalista ehdottelua, vaatimista ja fyysistä koskemista.

2.4. Väkivalta

Väkivalta on systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen, ihmisryhmään tai yhteisöön.

3. Kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja väkivallan ehkäisy

Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa pyritään kiusaamisen, syrjintään, häirinnän ja väkivallan ehkäisyyn monilla yhteisöllisillä, opiskeluhuollollisilla ja opiskelijoita tukevilla toimilla. Kaikille aloittaville opiskelijoille lähetetään allekirjoitettavaksi lomake, jossa heitä pyydetään sitoutumaan kiusaamattomuuteen.

Perusopetuksessa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneista saadaan saattaen vaihto tiedot. Myös opiskelijoiden ja huoltajien kautta saadaan aiemmat kiusaamistiedot. Nämä tiedot viedään Primukseen ja ne ovat Wilman kautta vastuuohjaajan ja opiskeluhuoltohenkilöstön saatavilla.

HOJKS tehdään kaikille erityisopetusta tarvitseville ja heille järjestetään tarvittavat tukitoimet. Tukitoimien tavoitteena on varmistaa ja turvata opiskelijan merkityksellinen opinpolku ja näin mahdollisesti ehkäistä turhautuminen ja epätoivottava käyttäytyminen.

Opiskeluhuolto palvelut ovat kaikissa toimipisteissä opiskelijoiden käytössä ja näin mahdollistetaan varhainen puuttuminen ja ongelmiin tarttuminen kiusaamisessa, syrjinnässä, häirinnässä sekä väkivaltaan liittyvissä tilanteissa.

Uudet opiskelijat ryhmäytetään esim. ryhmäytymispäivissä. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä kotiväeniltojen ja palaverien muodossa. Mikäli kiusaamista esiintyy alle 18-vuotiailla opiskelijoilla, vastuuohjaaja on yhteydessä huoltajiin.

Opiskelijoiden osallisuutta lisätään opiskelija- ja asuntolatutor - ja opiskelijakuntatoiminnan avulla. Opiskelijoiden edustajia kuullaan rehtorin tapaamisissa. Osa opiskelijoista ja ohjaajista on käynyt vertaissovittelijakoulutukset.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen on myös osa kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja väkivallan ehkäisyä. Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimia, joilla edistetään opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön oppimista, osallisuutta, terveyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä ja hyvinvointia. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimien suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuu toimipaikkakohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä opiskeluhuollon vuosikellon mukaisesti. Painopisteet määritellään opiskelijapalautteiden perusteella, joita saadaan mm. kouluterveyskyselystä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä, tulo- olo- ja päättökyselyistä, asuntola- ja erityisopetuskyselyistä sekä opiskelijakunnan esittämien toiveiden mukaisesti. Kyselyiden tuloksia käydään läpi eri foorumeissa ja epäkohtiin puututaan opiskeluhuollon seuraavan vuoden tavoitteita asetettaessa.

4. Kiusaamiseen, syrjintään, häirintään ja väkivaltaan puuttuminen

Kiusaamiseen, syrjintään, häirintään ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen tulee puuttua välittömästi ja suhtautua vakavasti.

4.1. Toimintaohjeet kiusaamis-, syrjintä, häirintä- ja väkivaltatilanteissa

4.1.1 Opiskelija kiusaa/syrjii/häiritsee toista opiskelijaa

1. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen puuttumaan kiusaamis-, syrjintä ja häirintätilanteeseen.

2. Myös opiskelijat ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemastaan kiusaamisesta, häirinnästä tai syrjinnästä.

3. Tilanteen havainnut henkilö rauhoittaa tilanteen ja selvittää asian mahdollisuuksien mukaan ja vie asian vastuuohaajalle.

Vastuuohjaaja haastattelee opiskelijan ja ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin oppilaitokselle on mahdollisuus ja lainmukainen oikeus. Kuraattori pyydetään mukaan tilanteen selvittelyyn mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Tärkeää on jäsentää, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat olleet osallisena. (Haastattelu mielellään työparin kanssa)

Alaikäisen huoltaja kutsutaan mukaan ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Myös tekoon syyllistynyt haastatellaan työparityöskentelynä. Myös kiusaaja/häiritsijä haastatellaan, mikäli nimi on tiedossa. Haastatteluun tulee saada kiusatun/häirityn suostumus. Alla 18-vuotiaan huoltajaan ollaan yhteydessä.

Kiusattu ja kiusaaja voidaan haastatella myös yhdessä vastuuohjaajan ja opiskeluhuollon edustajan

kanssa ja alaikäisten kohdalla vanhemmat voidaan kutsua mukaan. Mikäli tapaus on lievä ja osapuolet

ovat valmiita sopimaan, siirrytään jälkiseurantaan ja sovitaan jatkotoimenpiteistä

Opettaja tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluva voi myös omalla toiminnallaan loukata opiskelijaa toistuvilla ivailuilla, sukupuoleen perustuvalla epätasa-arvoisella käyttäytymisellä tai muulla opiskelijaa loukkaavalla tavalla. Asia viedään toimialapäällikölle, joka selvittää tilanteen ja ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.

4. Tarvittaessa käydään useampia keskusteluja

5. Mikäli tilanne jatkuu. Vastuuohjaaja kirjaa 1. varoituksen kiusaajalle/häiritsijälle/syrjintään syyllistyneelle. Tästä tieto kuraattorille/opiskeluhuollolle ja ohjaus opiskeluhuollon palveluihin, tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä.

6. Vastuuohjaaja/opiskeluhuollon henkilö/kuraattori ottaa yhteyttä kotiin mikäli alle 18-vuotias.

7. Kiusatun/häirityn/syrjityn kanssa käydään yhteinen seurantakeskustelu. Tarvittaessa hänet ohjataan erityispalveluiden piiriin saamaan tarvittavaa tukea tai hoitoa.

8. Mikäli tilanne jatkuu (kirjataan tapahtumien kulku ylös) vastuuohjaaja antaa kiusaajalle/häiritsijälle syrjijälle toisen varoituksen. Mikäli opiskelija on alaikäinen, kutsutaan vanhemmat tilanteen selvittämistä ja kuulemista varten paikalle.

9. Mikäli tilanne jatkuu kiusaaja/häiritsijä/syrjijä voidaan erottaa oppilaitoksesta määräaikaiseksi. Toimialapäällikkö vie asian rehtorille ja hän kutsuu koolle opiskeluoikeuden toimikunnan, joka voi erottaa opiskelijan määräajaksi.

10. Prosessin kulku ja toimenpiteet kirjataan Wilmaan.

11. Mahdolliset oikeudelliset toimet käynnistetään toimialapäällikön toimesta.

4.1.2 Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaa

Opiskelija saattaa myös käyttäytyä ylimielisesti, halveksivasti tai uhkailevasti henkilökuntaa kohtaan. Tilanne käydään läpi ja tarkoituksena on sopia kiusaamisen/syrjinnän lopettamisesta. Pyritään toimimaan niin, ettei olla uhkana opiskelijalle, jos mahdollista pyydetään opiskelijaa istumaan. Tarpeen mukaan kiusatulla/syrjityllä on mahdollisuus hakea apua työterveyshuollosta.

4.1.3. Opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva loukkaa opiskelijaa

4.1.4 Opiskelija häiritsee opetusta, rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti

Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia, joista päättää toimielin.

Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta (tarvittaessa poistamiseen virka-apupyyntö poliisille). Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi.

Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista, oppilaitoksesta, opiskelija-asuntolasta ja kirjallisen varoituksen antamista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa sekä hankittava tarpeellinen selvitys

Kurinpitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös, tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opiskelijan määräaikaista erottamista tai opiskelija-asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä.

4.1.5 Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen

Opetusta häiritsevän, päihtyneen, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevien oppituntien ajaksi. Opiskelijan poistamisesta jäljellä olevan työpäivän ajaksi päättää koulutupäällikkö ja hän ilmoittaa asiasta alaikäisen huoltajalle.

Koulutuspäälliköllä ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka oppilaitoksen tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata poistumismääräystä. Koulutuspäälliköllä ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen eväämisestä. Jos poistettava opiskelija vastustaa poistamista, koulutuspäälliköllä ja opettajalla on oikeus käyttää opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja. Voimakeinoja voidaan pitää puolustettavina

kun otetaan huomioon opiskelijan ikä, tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi.

Koulutuspäällikkö ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslaissa. Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa sa-masta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

4.1.6. Väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttuminen

Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tulee puuttua väkivaltatilanteisiin välittömästi ja estää tilanteen jatkuminen. Tilanteessa tulee toimia rauhallisesti ja välttää tarpeettomia voimakeinoja. Tilanteita on helpompi rauhoittaa mikäli kaksi henkilöä puuttuvat tilanteeseen yhdessä. Myös poliisi voidaan kutsua paikalle. Tarkemmat ohjeet löytyvät opiskelijahuollon suunnitelmasta, järjestyssäännöistä sekä kurinpito-ohjeista.

4.1. 7. Vaarallisten ja/tai laittomien esineiden kielto

Opiskelija ei saa tuoda oppilaitokseen eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä/ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty. Alaikäisiltä kiellettyjä ovat muun muassa alkoholilain sekä tupakkalain mukaiset tuotteet. Kaikilta on kielletty muun muassa toisen vahingoittamiseen soveltuvat esineet tai aineet, kuten teräaseet. Kielto koskee myös kaikkia muita sellaisia esineitä ja aineita joilla voidaan joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai jotka erityisesti soveltuvat omaisuuden vahingoittamiseen ja joiden hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Koulutuspäälliköllä ja/tai opettajalla on oikeus ottaa haltuun opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavat esineet tai aineet työpäivän aikana. Mikäli opiskelija kieltäytyy niitä luovuttamasta, on koulutuspäälliköllä tai opettajalla oikeus tarkistaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa. Ennen tarkistusta on opiskelijalle ilmoitettava tarkistuksen syy. Tarkistajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta ja tilanteessa tulee olla toinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelija saa pyytää mukaan tarkastukseen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan, mikäli tämä on saapuvilla. Haltuun otetut esineet ja aineet luovutetaan alaikäisen huoltajalle. Opiskelijalta haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta

pitää niitä hallussaan. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.

4.2. Yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa

Koulutuksen järjestäjä tekee tiivistä yhteistyötä alaikäisten huoltajien kanssa. Ryhmänohjaaja on avainasemassa yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Yhteistyö on tiivistä myös alueen viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tehdään terveydenhuollon toimijoiden, etsivän nuorisotyön, kunnan tarjoaman psykologipalvelun, lastensuojelun, nuorisotyön, seurakunnan ja poliisin kanssa.

5. Tiedottaminen ja päivittäminen

Toimintaohje sijaitsee intrassa. Toimintaohjeita käydään läpi lukuvuoden alussa.

Vastuuohjaajan rooli on keskeinen toiminataohjeen läpikäynnissä. Toimintaohje tarkistetaan lainsäädännön muuttumisen myötä.

6. Liitteet

Liite 1. Kiusaamis ja häirintätilanteen dokumentointi

Liite 2. Hätätilanteessa - yleisohje

Liite 3. Tarkennettuja ohjeita

Kiusaamis- ja häirintätilanteen dokumentointilomake.

Taphtuma-aika__________________________________________________

Tapahtumapaikka________________________________________________

Ketkä olivat läsnä________________________________________________

Mitä tapahtui mahdollisemman tarkasti

_________________________________________________________________

Sovitut toimenpiteet ja niiden vastuuhenkilö

_________________________________________________________________

Allekirjoitus osapuolet

Nimi

Alaikäisen huoltajat

Nimi

Ro/kuraattori

Nimi Seurantatoimenpiteen toteutuminen

Liite 2. Hätätilanteessa - yleisohjeHÄTÄTILANTEESSA -yleisohje

- Hälytys

Soita hätänumeroon 112 äläkä katkaise puhelua ennen kuin sinulle vastataan

Huom! Hätäkeskusuudistus

Ilmoittajan tiedot

· nimi ja tavoitettavuustiedot (sano puhelinnumero sekä se, mistä sinut saadaan

uudelleen tavoitettua)

- Tapahtumatiedot

· tapahtumapaikkatiedot, kunta, osoite ja sijainti mahdollisimman tarkkaan

· mitä on tapahtunut; yleisluontoinen selostus tapahtumasta

· mikä on tämänhetkinen tilanne tapahtumapaikalla

· onko tilanne akuutti; avun kiireellisyys

- Tekijän tiedot

· tekijöiden/uhrien tavoitettavuuteen liittyvät tiedot (onko paikalla/poistunut tms.)

· tekijän/tekijöiden viimeinen havaintopaikka sekä poistumissuunta ja –tapa

· tekijän/tekijöiden tuntomerkit; ikä, sukupuoli, pituus, vaatetus, hiukset, vartalo

mahdolliset erityistuntomerkit

· ajoneuvon tuntomerkit; rekisterinumero, merkki, malli, väri, erityistuntomerkit

· tekijän/tekijöiden vaarallisuus; aseistautuminen, mielentila, uhkaukset,

päihtymystila

- Sovi tapaamispaikka

Tapaamispaikan on oltava mahdollisimman yksiselitteinen ja ulkopuolisenkin

helposti ymmärrettävissä. Tämä on tärkeää muun muassa siitä syystä, että

paikka voi olla viranomaiselle täysin tuntematon. Ole itse paikalla tai sovi, että

joku on viranomaisia vastassa.

* Menettelyohje väkivalta- tai uhkaustilanteessa

* Rauhoita tilannetta, yritä ’hankkia lisäaikaa’

* Herätä kollegoiden huomio

* Hälytä kollega, rehtori, vahtimestari paikalle, jos mahdollista

* Soita poliisille 112

* Varoita sivullisia

* Neuvo, opasta ja ohjaa

Lähde: Turvallisuus- ja Voimankäytönopettaja Pasi Laine, (koul.: MBA, opettaja, poliisi)

Perheessä tapahtuva väkivalta

Jos on epäilyä siitä, että nuori on perheessään väkivallan kohteena tai todistajana, häneltä voi kysyä asiaa suoraan. Jos hän vahvistaa epäilyn oikeaksi, häneltä pyydetään lupa keskustella asiasta jonkun opiskelijahuoltoryhmän jäsenen kanssa. Asia käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä ja sovitaan siitä, kuka ottaa yhteyttä kotiin ja lastensuojeluun tai poliisiin. Väkivallan uhri on ohjattava avun piiriin ja hänelle on kerrottava hänen oikeuksistaan ja mahdollisuudesta saada tukea. Väkivalta on aina rikos, vaikka se tapahtuisi perhepiirissä.

Väkivallasta voivat kertoa seuraavat merkit ja oireet:

• fyysiset, esim. nirhamat, kuhmut, mustelmat jne.

• henkiset, esim. ahdistus, levottomuus, masennus, syömishäiriöt jne.

• sosiaaliset, esim. väkivaltaisuus tai eristäytyminen jne.

A. Esitetään suoria kysymyksiä, mikäli epäilyjä perheväkivallasta on:

Käyttäytyykö läheisesi joskus niin, että pelkäät häntä? Oletko kokenut uhkailua, painostusta tai väkivaltaa? Mitä tapahtuu, ellet noudata läheisesi tahtoa? Onko läheisesi tuhonnut esineitäsi…?

Osoita ymmärtävällä ja hyväksyvällä asenteellasi, että kunnioitat ja uskot häntä! Älä ohita ongelmaa!

B. Toimitaan uhrin kannalta turvallisimmalla ja parhaalla tavalla:

- mietitään välittömästi uhrin kannalta turvallisin toimintatapa eli akuutin tilanteen

turvallisuussuunnitelma, esim.

• onko uhri heti saatava sairaalaan, turvakotiin, sukulaisiin vai voiko palata kotiin?

• Missä vaiheessa otetaan yhteyttä muihin asiaan osallisiin (tekijään/uhriin)?

• Kuka ottaa yhteyden?

Onnettomuus tai tapaturma

Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapunut aikuinen arvioi, mitä on tapahtunut ja minkälaista apua tarvitaan. Sen jälkeen ryhdytään nopeasti tarvittaviin toimiin, esimerkiksi kutsutaan paikalle kouluterveydenhoitaja tai ambulanssi. Tarvittaessa soitetaan yleiseen hätänumeroon ja tehdään hätäilmoitus. Hätäilmoitusta tehtäessä kerrotaan, mitä on tapahtunut, missä paikassa ja osoitteessa ja vastataan esitettyihin kysymyksiin (potilaan vointi, tarkemmat tiedot, hälyttäjän nimi ym.). Puhelua ei saa katkaista ennen kuin siihen annetaan lupa. Otetaan yhteys kouluisäntään tai -emäntään, joka hoitaa opastuksen onnettomuuspaikalle. Ilmoitetaan koulun johtajalle ja mahdollisesti muille avun saannista ja saaduista ohjeista.

Panttivankitilanne

Toimintaohjeet panttivankitilanteeseen joutuneille:

1. Tottele sieppaajaa

2. Unohda sankaritekojen suunnittelu

3. Älä ryhdy vastarintaan, säilytä maltti

4. Anna sieppaajan kokea, että hän hallitsee tilanteen

5. Älä ihmettele toimenpiteiden hitautta, prosessi on käynnissä

6. Pidä selkeä päiväjärjestys

7. Tee mitä sieppaaja sallii sinun tekevän

8. Yritä välttää neuvotteluissa viestinviejäksi joutumista

9. Älä anna lausuntoja lehdistölle, ellei sieppaaja pyydä sinua niin tekemään

10. Varo samaistumasta sieppaajaan

11. Tilanteen lauettua poliisi tahtoo keskustella kanssasi, pysy siis paikalla

12. Tilanteen lauettua osallistu jälkipuintiin

Toimintaohjeet silminnäkijälle

1. H älytä 112 tai 0112

2. vartija

3. turvallisuuspäällikkö

4. oppilaitoksen esimies

Yksikön esimies ilmoittaa toiminta-alueen sairaanhoitoalueen johdolle

Turvaa itsesi ja muut

Ihmiset pois lähialueelta

Odota poliisia rauhallisesti

Vakava väkivalta tai sen uhka- toimintaohjeet oppilaitoksille

Akuutti tilanne

Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen

• Pysy rauhallisena

• Kuuntele, keskustele tilanteesta ja siihen johtaneista syistä

• Älä vähättele uhkauksia, äläkä väittele tai moraalisoi

• Tarjoa vaihtoehtoja kunnialliseen perääntymiseen

• Hälytä 112

• Hälytä mieluummin ennakolta, turha hälytys on parempi kuin mahdollinen henkilövahinko

• Kerro tapahtumapaikka ja –aika sekä tekijän tuntomerkit

• Auta uhria heti kun se on vaaratta mahdollista

• Anna ensiapua, tuki verenvuodot, tajuton kyljelleen ja elvytä tarvittaessa.

Varoita ja suojele muita

• Kuulutus kaikki sisätiloihin luokkaan, ovien lukitseminen tai

• Harkitse poistamista rakennuksesta poistumissuunnitelman mukaan tai ikkunan kautta.

• Tilanteen vaatiessa kokoontumispaikka näköetäisyyden ulkopuolelle. Varmistetaan kaikkien poistuminen

kokoontumispaikalle,

• lasketaan opiskelijat, rauhoitetaan, kerrotaan tilannetieto poliisille.

• Jatkoevakoinnista päättää poliisi, joka myös tiedottaa siitä ja muista akuuteista toimista tiedotusvälineissä.

Estä rikospaikalla esineisiin koskeminen, paikan siivoamien ja muiden kuin poliisi ja pelastusviranomaisten

pääsy paikalle.

Jatkotoimet

• Rehtori kutsuu oppilaitoksen kriisiryhmän

• henkinen tuki

• tiedottaminen (rehtori, ei opiskelijat)

• rikos- ja lastensuojeluilmoitukset

• väkivaltatilanteen dokumentointi

• yhteys työterveys- ja työsuojeluviranomaisiin

Väkivallanuhka

Oppilaitoksessa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan heti rehtorille, joka tarvittaessa soittaa poliisin ja mahdollisesti myös ambulanssin paikalle. Lisäksi voidaan ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Vanhemmille ilmoitetaan tapahtuneesta. Jos väkivallan kohteena on alle 15-vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syyttäjän alainen rikos.

Jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan myöhemmin asianosaisten kesken. Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä muidenkin opiskelijoiden kanssa. Mikäli väkivallan tekijänä on opettaja tai muu koulun työntekijä, rehtorin on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku on selvitettävä haastattelemalla sekä opiskelijoita että työntekijää. Myös vanhempien näkemyksiä on kuultava. Työntekijän mahdollisuudet jatkaa oppilaitoksessa selvitetään. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua.

• pysy rauhallisena ja pyri laukaisemaan uhkaava tilanne keskustelemalla

• vältä tuijottamista

• pidä kätesi näkyvillä

• vältä äkkinäisiä liikkeitä

• kerro mitä aiot tehdä, varmista että se sopii uhkaajalle

• älä käännä selkääsi uhkaajalle

Jos vaara uhkaa SOITA 112

Myös auttajat tarvitsevat apua

Kriisityö on henkisesti raskasta työtä. Siksi on tärkeä muistaa, että myös auttajat tarvitsevat tukea. Opettajat tarvitsevat tukea osatakseen auttaa surevia opiskelijoita. Kriisiryhmän jäsenet tarvitsevat konsultaatioapua, koulutusta ja mahdollisuutta psyykkiseen jälkipuintiin.

Pommiuhkaus

Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille. Oppilaat ja työntekijät ohjataan ulos koulurakennuksesta. Toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne joskus osoittautuvatkin aiheettomaksi.

Jos löydät epäilyttävän esineen?

• Suhtaudu vakavasti tilanteeseen

• Älä missään tapauksessa koske esineeseen

• Eristä alue ja estä muiden meneminen esineen läheisyyteen

Jos pommiuhkaus saada puhelimessa?

• Yritä saada mahdollisimman tarkat tiedot soittajasta

• Huomioi soittajan puheen tuntomerkit, äänen sävy ym.

• Huomioi myös mahdolliset puhelun taustaäänet

• Ilmoita mahdollisimman tarkka tuntemattoman esineen paikka rakennuksessa

• Esineen koko ja muoto sekä väri

• Varaudu vastaamaan poliisin kysymyksiin

Kriisin käsittely ja jälkihuolto oppilaitoksessa

Tilanteissa, joissa opiskelija uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti on heti otettava yhteyttä poliisin. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Tämän lisäksi tulee ottaa yhteyttä myös vanhempiin sekä opiskeluhuoltohenkilöstöön. Poliisi ja opiskeluhuoltohenkilöstö arvioivat jatkotoimenpiteet yhdessä. Kollektiivisen kriisin sattuessa on otettava huomioon myös se, että viehtyminen väkivaltaan, väkivallan ihailu ja väkivaltainen käyttäytyminen voivat kertoa traumareaktiosta, jossa lapsi/nuori samaistuu väkivallan tekijään. Aikaisempi viehtymys väkivaltaan ja aiempi väkivaltainen käyttäytyminen voivat olla altistavia tekijöitä väkivaltaiselle käyttäytymiselle

Keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteissa on toimintaa, johtava rehtori. Jos rehtori on estynyt toimimaan, tulee vastuu delegoida hänen sijaiselleen, joka organisoi toimintaa kriisitilanteessa. Johdolla on tiedotusvastuu median ja muiden tahojen yhteydenottoihin. On hyvä, että johto antaa asiallista informaatiota tietosuojan rajoitukset ja oikeusturvakysymykset huomioiden.

1. Kriisitilanteessa rehtori tekee tilannearvion ja antaa selkeät toimintaohjeet henkilöstölle, opiskelojoille sekä pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Hän vastaa siitä, että paikalle hälytetään välittömästi tarvittava apu. Rehtori ohjaa henkilöstöään toimimaan rauhallisesti opiskelijoiden turvana.

2. Tilanteen rauhoituttua rehtori järjestää neuvottelun koulun henkilökunnan kesken. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta:

• kartoitetaan henkilöstön omat kokemukset kriisistä ja arvioidaan voimavarat asioiden käsittelyyn

• kootaan tiedot opiskelijoiden tilanteesta niin pitkälle kuin mahdollista. Ammatillisessa

koulutuksessa otetaan huomioon myös työssäoppimisessa olevat opiskelijat

• sovitaan, miten opiskelijoiden koteihin ja läheisiin ihmisiin ollaan yhteydessä

• sovitaan, miten toimenpiteistä tiedotetaan

• sovitaan, millaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tilanteen käsittelemiseksi ja sovitaan tilaisuuksiin liittyvät vastuut

• sovitaan, miten eri opiskelutilanteissa asiaa käsitellään; vältetään asioiden liiallista käsittelyä ja korostetaan, että opettajan ensisijainen tehtävä on kuunnella, vastata kysymyksiin, antaa tietoa ja seurata mahdollisia oireita, jotka liittyvät kriisiin

• sovitaan, miten annetaan tietoa median edustajille; tässä on syytä olla erityisen tarkka varsinkin

opiskelijoiden suojaamisessa

• sovitaan, miten ollaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin; millaista asiantuntija-apua voidaan saada oppilaitoksenulkopuolelta

• sovitaan, miten asioiden käsittelyä jatketaan henkilöstön kesken ja keskustellaan, mitä mahdollisia tukitoimia he tarvitsevat

3. Rehtori neuvottelee myös opiskeluhuollon henkilöstön kanssa.

Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta:

• sovitaan, mikä on opiskeluhuollon henkilöstön rooli yhteydenpidossa koteihin tai opiskelijoiden perheisiin ja tiedon saamisessa opiskelijoiden tuen tarpeesta

• sovitaan, millaista tukea oppilaitoksessa voidaan tarjota ja miten enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat

ohjataan ulkopuolisen tuen piiriin

• sovitaan, miten opiskeluihuollon henkilöstö tukee muuta henkilökuntaa

• sovitaan, miten hoidetaan yhteydet muihin oppilaitoksiin, erityisesti niihin, joissa on samojen

perheiden lapsia

• mikäli opiskelijoita ja henkilöstöä on vaarassa tai kadoksissa, voi olla tarpeen perustaa erityinen

kriisiryhmä koordinoimaan toimenpiteitä; ryhmään voi pyytää asiantuntija-apua terveyskeskuksesta,

paikallisesta SPR:n osastosta tai muusta vastaavasta.

4. Rehtori arvioi yhteisen tilaisuuden järjestämisen tarpeen. Järjestelyissä on hyvä ottaa

huomioon seuraavat näkökulmat:

• tilaisuus suunnitellaan huolella

• tilaisuus on kaikille yhteinen ja opiskelijoiden ja henkilöstön henkilökohtaista vakaumusta

ja kulttuuritaustaa kunnioittava

• tilaisuutta johtaa rehtori tai hänen osoittamansa henkilö

• tilaisuudessa asia esitetään lyhyesti ja kaikille ymmärrettävällä tavalla:

• lyhyt kuvaus tosiasioista

5. On tärkeää, että rehtori huolehtii kriisin aikana ja sen jälkeen omasta jaksamisestaan

Kriisitilanteissa ihmiset yleensä ahdistuvat ja hätääntyvät. Jotkut voivat lamaantua tai vetäytyä tilanteesta. Nuoret, kuten aikuisetkin, reagoivat uutisiin eri tavoin. Se, minkä toinen ohittaa ilman kysymyksiä, voi toisessa aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita. Aikuiset toimivat myös kriisitilanteissa mallina. Oppilaitoksen johto luo käyttäytymisellään mallin siitä, että tunteita voidaan jakaa yhdessä. Keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa.

Miten puhua luokissa?

Oppilaitoksessa on hyvä säilyttää normaali työjärjestys, sillä arjen rytmi ja jatkuvuus luo turvallisuutta. Kuitenkin opetuksessa tulee joustaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Nuorten esittämille kysymyksille, ajatuksille ja tunteille tulee varata riittävästi aikaa. Keskeisin aikuisten rooli on kuunnella, ottaa kysymykset vastaan ja jäsentää tietoa yhdessä nuorten kanssa. Aikuisten tulisi pyrkiä luomaan rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri, missä saa puhua ja myötäelää tapahtunutta. Nuorilla saattaa olla tarve pohtia joukkotiedotusvälineiden lisäksi myös erilaisia verkkosivustoja. Kriisitilanteeseen liittyvä informaatiotulva ja aineistojen käsittely voi lisätä ahdistuksen, pelon ja turvattomuuden tunteita. Ryhmissä on siksi hyvä rohkaista opiskelijoita etsimään ja käsittelemään tietoa siitä, mitkä asiat ovat kriisitilanteiden hallinnassa tärkeitä ja minkälaisia selviytymisen ja tuen muotoja on olemassa.

Käsittely nuorten kanssa

• Nuoren kanssa asian käsittelyssä on tärkeää

• käydä realistisesti läpi se, mitä on tapahtunut

• keskustella opiskelijoiden kanssa siitä, mitä he tapahtuneesta ajattelevat (tavoitteena vaikeiden tunteiden

jakaminen ja tunteista puhuminen)

• tuoda esiin se, että tapahtuma on äärimmäisen harvinainen (tavoitteena epärealististen pelkojen lievittäminen)

• korostaa toinen toisensa tukemisen ja yhdessäolon tärkeyttä (tavoitteena yhteisöllisyyden ja

turvallisuudentunteen tukeminen

• kehottaa puhumaan asiasta myös kotona vanhempien kanssa (tavoitteena tapahtuneen purkaminen

puhumisen avulla myös koulun ulkopuolella) tuoda esiin se, että kukaan hyvinvoiva ihminen ei tapa toisia ihmisiä.

Yhteistyö vanhempien kanssa

Vanhemmille tulisi kertoa kirjallisesti nuoren mukana, miten koulussa on toimittu – esimerkiksi ”Tänään nuoret kertoivat kokemuksiaan ja tunnelmiaan, keskustelimme niistä.” – ja miten tullaan toimimaan. Vanhempia tulisi kehottaa kyselemään nuoriltaan, mitä asiasta on puhuttu ja mitä hän siitä ajattelee.

Olisi hyvä, jos vanhemmat voisivat viettää rauhallisia koti-iltoja nuorten kanssa ja tehdä yhteisiä mukavia asioita. Luokan vanhemmat voidaan myös kutsua koolle ja kertoa, mitä koulussa on ajateltu. Vanhemmat voivat kertoa omista toiveistaan ja voidaan suunnitella yhteistyötä. Jos joku nuori reagoi poikkeavasti, olisi siitä välittömästi keskusteltava vanhempien kanssa.

(Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, dosentti, kehittämispäällikkö /Stakes, Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori, HUS, KTL)

Avuntarpeen tunnistaminen

On luonnollista, että vaikeat asiat vaikuttavat ihmisiin. Nuoret reagoivat asioihin aikuisia herkemmin. Väkivalta itseä tai toista kohtaan on yksi vaikeimmista trauman muodoista, lapsille ja nuorille.

Työyhteisön tehtävänä on tukea toinen toisiaan ja auttaa työtoveria hakemaan tarvittaessa apua. Traumakokemuksista on mahdollista selvitä aivan hyvin. Suurin osa aikuisista tulee autetuksi omaisten ja muun lähiympäristön tuella. Tämän lisäksi on saatavissa ammattiapua ja tiedämme, että hoitotulokset ovat hyvät.

Taustaa lasten ja nuorten avuntarpeelle

• Tapahtumiin reagoiminen on luonnollista. Useimmiten oireet lievenevät päivien kuluessa, mutta jokainen nuori tarvitsee heti alusta alkaen ymmärrystä ja tukea aikuisiltaan. Nuoret kaipaavat vertaistukea myös kavereiltaan tai omalta ryhmältä.

• Oireilu riippuu omasta persoonallisesta tavasta reagoida ja toimia, ympäristöstä

ilmenee usein enemmän sosiaalisia ongelmia, kun taas kotona voi esiintyä surua

• Psykiatrisen avun tarve syntyy yleensä oireiden rajuudesta tai pitkittymisestä ja niiden vaikutuksesta nuoren arkielämään. Jos on epävarma siitä, pitääkö toimia, on paras olla yhteydessä vanhempiin ja pyytää

opiskeluhuollon henkilöstö paikalle. Yhdessä voidaan miettiä, mitä tehdä.

• Itsetuhoisuus ja väkivallalla uhkaaminen kertovat välittömän kriisiavun tarpeesta. Tällaisen nuoren ympärille on välittömästi rakennettava suojaverkko, jossa ovat vanhemmat, opettajat ja koulun opiskelijahuoltotyöryhmä sekä myös psykiatrinen asiantuntija.

• Olisi hyvä, että opettaja kertoisi opiskelijoille, mitä mahdollisia reaktioita ja kokemuksia tällaisen tilanteeseen voi liittyä.

• Aikuisilla itsellään voi olla vastaavia oireita. Vertaistuki – muut vanhemmat, opettajat, ystävät - ovat silloin ensiarvoisen tärkeitä. Oireiden pitkittyessä on haettava apua mielenterveyden ammattilaisilta.

• Tiedotusvälineissä uutisoidaan kriisitapahtumia. On luonnollista olla niistä kiinnostunut. On kuitenkin hyvä rajata katsomisaikaa, muuten voi mieli pysyä täynnä tapahtumaa eikä tavallinen elämä pääse valtaamaan alaa. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että elämä sisältää myös muita asioita.

Välittömiä reaktioita ja oireita

• pelot, ahdistus, itkuisuus, alakulo, masennus, vetäytyminen itsekseen, hiljeneminen

• pulputtava puhe, joka poikkeaa normaalista tavasta puhua

• lisääntynyt aikuisen tarve, vaikeus mennä kouluun, vaikeus mennä

• unen häiriöt, haluttomuus mennä nukkumaan, painajaiset, heräilyt yöllä

• ärtyisyys, kiukkuisuus, raivokohtaukset, riidat sisarusten ja kavereitten kesken

• keskittymiskyvyn puute, vaikeus kuunnella toista, tehtävien teko vaikeaa,

• erityisesti nuoruusikäisillä kotoa poissaolot, päihteiden käyttö

Kaikissa näissä tilanteissa tulisi vanhempien ja opettajien olla yhteydessä keskenään, jotta nuoren tilannetta voitaisiin riittävästi seurata. Opiskeluihuoltohenkilöstöön tulee ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Päihteiden käyttöön tulee suhtautua vakavasti.

Jos yllä olevat oireet pitkittyvät ja alkavat vaikuttaa nuoren arkielämään, on välttämätöntä harkita lisäavun tarvetta. Jos nuorella on ollut aikaisemmin psyykkisiä ongelmia, masennusta, itsetuhoisuutta, pelkoja, ahdistusta, pakko-oireita, päihteiden käyttöä tai muuta, on hänen tilannettaan seurattava erityisen huolella. Oireiden lisääntyessä on heti otettava yhteys häntä hoitavaan tahoon tai järjestettävä hoitokontakti. Erityinen vaara liittyy vakavaan masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Jos nuori alkaa viehtyä enemmän ja enemmän väkivaltamateriaalista, on myös tämä vakavasti otettava ongelma. Se kertoo traumareaktion vaikeudesta ja yrityksestä selvitä siitä toistamalla traumaa tai ehkä samaistumalla (näennäisesti) vahvaan ja voimakkaaseen. Takaumalla tarkoitetaan trauman jälkiseurauksena syntynyttä, äkillisesti mielen valtaavaa pahaa elämystä. Niitä esiintyy kaiken ikäisillä. Se on usein välähdyksenomainen kuva tai tunnelma, joka tulee ja menee nopeasti. Kokemus on hyvin elävä, aivan kuin joutuisi jälleen kaiken pahan keskelle. Takaumat kertovat, että ihminen on kokenut jotain sellaista, mitä mieli ei ole pystynyt käsittelemään. Takaumat voivat syntyä itse koetusta traumasta tai toiseen kohdistuvan trauman näkemisestä sekä elävässä elämässä tai televisiossa ja videolla. Nuorten voi olla vaikea kertoa, mitä on tapahtunut.

Kriisit ja tiedotusvälineet

Monet opettajat, opiskelijat ja kodit saavat tietonsa kriisistä median välityksellä. Kuitenkin media välittää vain oman tulkintansa siitä, mitä on tapahtunut ja miksi kaikki tapahtui.

Mediakasvatus auttaa ymmärtämään median toimintaa ja mediassa julkaistuja viestejä. Vaikeita ja traumaattisia mediakokemuksia on tärkeä käsitellä eri tavoin. Kasvattajan ja opettajan tehtävä on antaa nuorille mallia vaikeista asioista puhumiseen ja tilanteen läpikäymiseen, moneenkin kertaan.

Kuoleman käsittely koulussa

Se, miten koulussa käsitellään kuolemaan liittyvää tilannetta, riippuu paljon siitä, kuka on kuollut ja miten hän kuoli. Eräät tapaukset - esim. opettajan tai opiskelijan kuolema vaikuttavat suoraan koko oppilaitokseen kun taas toiset – esimerkiksi vanhemman kuolema - koskettavat yksittäistä opiskelijaa tai luokkaa. Koulumatkalla tapahtunut onnettomuus tai opiskelijan itsemurha ovat aivan toisenlaisia asioita kuin kuolema pitkän sairauden jälkeen. Arkipäivässä ilmenevät seuraukset ovat suuria, jos kuolema koskettaa samanaikaisesti useampia opiskelijoita. Täytyy myös tuntea ja tietää myös ne jälkivaikutukset, joita esiintyy dramaattisen onnettomuuden todistajiksi joutuneilla, vaikka he eivät olisikaan

suoranaisesti osallisia.

Yleisiä periaatteita

Vältä väärinkäsityksiä ja muita mielikuvia

• korjaa väärät huhu

• kerro kerrottavat asiat täydellisinä

Salli nuoren jakaa tunne-elämyksensä. Anna nuoren konkretisoida surunsa ja kaipuunsa. Suosi rituaaleja koulussa

• muistohetken järjestäminen oppilaitoksessa, ryhmä mukaan hautajaisiin

• pulpetin jättäminen joksikin aikaa paikalleen, kynttilä pulpetilla

Salli nuorten käsitellä suruaan eri tavoin

• ainekirjoitus, kirjeet, runot, draamaleikki, liikunta, kertomukset, piirrokset, maalaukset jne.

Järjestä aikaa keskustelulle ja puhumiselle

• debriefing, jälkipuinti luokkahuoneessa (ks. esimerkki)

Kuolemantapauksesta kertominen

• poliisin tehtävänä on ilmoittaa onnettomuudesta omaisille

(tehtävän voi hoitaa myös joku muu, esim. seurakunnan pappi)

• jos opiskelijan perheenjäsenen (vanhempi, sisar) kuolemantapaus on tapahtunut opiskelupäivän aikana, on opettajan kerrottava asiasta opiskelijalle (tärkeää valita oikea aika ja paikka sekä varata aikaa asian jälkikäsittelylle)

• jos kyseessä on suuri onnettomuus, katastrofi, joka koskettaa monia, on rehtorin tiedotettava asiasta

koko oppilaitokselle

• opiskelija ja opettaja voivat yhdessä sopia ja suunnitella, mitä ja miten perheenjäsenen kuolemasta kerrotaan luokkatovereille. Jotkut opiskelijat haluavat itse kertoa tapahtuneesta, mutta useimmat toivovat opettajan huolehtivan kertomisesta, ennen kuin palaavat takaisin kouluun tai kun he itse ovat paikalla

• vanhemmille voi opiskelijoiden mukana lähettää kotiin kirjeen tapahtuneesta

Muistaminen koulussa

Opiskelijan tai opettajan kuolema tulee huomioida koulussa jollakin tavalla - tapoja on monia. Eräs tapa on muistotilaisuuden järjestäminen. Muistohetkeen voisi sisältyä esimerkiksi:

• rehtorin muistosanat

• luokanvalvojan puhe

• sopiva runo

• papin puhe

• laulu ja musiikkiesitys, on hyvä olla mahdolliset ideat esillä

• kokoontuminen koulupihalle lipun ympärille

Määrälliset kriteerit Laadulliset kriteerit

Opetustoimen turvallisuusopas

Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä